"Kyllä sitä jauhelihaa saa sieltä kaupasta"

Suomen kieleen on vähitellen alkanut hiipiä määräinen artikkeli. Enää ei juurikaan kuule niinkuttelua, vaan nyt puhuja hankkii lisäaikaa ajattelulleen lisäämällä puheen joukkoon  "artikkeleita", joita suomen kielessä ei oikeasti ole.

Liekö englannin vaikutusta?

Englannin kielessähän tyypillisesti kun asia tai esine esitellään tarinassa ensimmäisen kerran, sen edessä on epämääräinen artikkeli a tai an. Myöhemmin asiaan viitatessa sanan eteen lisätään määräinen artikkeli the. ”Yesterday I saw a dog in the shop" "The dog was.."

Suomessa koira on koira aina vaan. ”Näin eilen kaupassa koiran. Koira oli.."

Määräisen artikkelin virkaa ovat kuitenkin vähitellen alkaneet toimittaa täytesanat kuten se, tuo, sitä, siitä, ne, niitä. Täytesanat tulevat usein kohtiin, joihin englannissa laitettaisiin artikkeli. Havainnollistaakseni mistä on kysymys, olen koonnut joitakin esimerkkejä radiopuheesta:


Kun ajattelee niitä suorituksen pieniä
 yksityiskohtia”

..miten NIIDEN kauko-ja lähivalojen kanssa toimitaan?
Syödään niitä samoja ruokia."

Siellä saattaa olla se miljoona katsojaa.”

Tuota lunta on tullut tuonne maahan.”

Halutaan olla pilaamatta sitä perheen joulua.”

Se joulupukki änkeää sieltä savupiipusta.”

Se valtava voittamisen tahto.”

Kyllä sitä jauhelihaa saa sieltä kaupasta.”

Päästäisiin siihen hauskapitoon muutenkin kuin sen viinan voimalla.”

Menee aikaa ennen kuin saavutetaan ne eurooppalaiset juomatavat.”

Miksi keinotekoista artikkelia sitten on alettu käyttää? Ehkä englannin vaikutuksesta tai ehkä siksi, että käyttäessään määräistä artikkelia puhuja tulee ikään kuin lähelle kuulijaa. Hän osoittaa, että ymmärtää mitä se kuulija siellä radion tai television äärellä siinä pienessä päässään pohtii. Ollaan vähän kuin yhdessä radion ääressä. Käytetään yhdessä niitä kauko-ja lähivaloja.

Kieli elää ja puhekieli etenkin.  Kiinnostaa kuitenkin: mitä mieltä sinä olet, tarvitaanko niitä lisäsanoja sen puheen joukossa vai selvittäisiinkö ilmankin.. niinku?



Kommentit