Diginatiivi-leimasinta
käytetään huolettomasti. Se sisältää ajatuksen, että tietyn
ikäiset osaisivat luonnostaan
liikkua digitaalisessa maailmassa ja sosiaalisessa mediassa. Ikäänkuin 1990-luvulla tai sitä myöhemmin syntyneet
olisivat syntyneet kännykkä kädessä ja imeneet äidinmaidosta
digitaidot.
Ajatus
digitaitojen oppimisesta rintaruokinnassa sotii kuitenkin elinikäisen
oppimisen ajatusta vastaan. Ikäänkuin digitaitoja ei voisi oppia.
Vähän sama asia kuin sanoisi, että vain television olemassaolon
aikana syntyneet osaavat avata television ja katsoa ohjelmia. Tai
että vain kännyköiden aikana syntyneet osaavat soittaa kännykällä.
On
totta, että diginatiiveilla saattaa olla etulyöntiasema
digitaitojen oppimisessa. Heille saattaa olla luontevaa etsiä tietoa
ensimmäiseksi netistä ja kännykkä ja tabletti ovat käden ja
aivojen jatkeita. Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole:
– Olemme kuvitelleet, että lapset ja nuoret osaavat itsestään käyttää näitä laitteita. Kuitenkin jopa kolmanneksella nuorista on vaikeuksissa tietokoneen kanssa. Ei meille panna synnytyslaitoksella päänahan alle sirua, joka opettaisi laitteiden tehokkaan käytön, toteaa Jyrki Kasvi.
– Olemme kuvitelleet, että lapset ja nuoret osaavat itsestään käyttää näitä laitteita. Kuitenkin jopa kolmanneksella nuorista on vaikeuksissa tietokoneen kanssa. Ei meille panna synnytyslaitoksella päänahan alle sirua, joka opettaisi laitteiden tehokkaan käytön, toteaa Jyrki Kasvi.
Samaa mieltä on Otso Kivekäs: -Suomessa elää uskomus, että 90-luvulla ja 2000-luvulla syntyneet osaavat käyttää tietotekniikkaa ikään kuin luonnostaan: Internetin ja kännyköiden keskellä kasvaneina he ovat diginatiiveja.
Jos diginatiivilla tarkoitetaan digitaalisessa maailmassa vaivatta sukkuloimista, hyvä. Jos diginatiivilla tarkoitetaan sitä , että tietyn ikäinen hallitsisi digimaailman tuosta vaan, niin ajatus ei ole realistinen. Sekä nuoret että vanhat voivat olla taitavia liikkumaan digitaalisessa maailmassa. Twitterissä käydyssä keskustelussa ollaan samaa mieltä:
Diginatiivin vastakohtana voidaan pitää digitaalista ”maahanmuuttajaa”. Eli toiset ovat syntyperäisiä digimaailman asukkaita, toiset sinne vasta aikuisina muuttaneita.
Kuitenkin jotkut aikuiset ovat teknisesti osaavampia kuin toiset, ja jako on samanlainen nuorten keskuudessa. Osaaminen riippuu sosioekonomisesta asemasta, koulutuksesta ja mielenkiinnon kohteista.
Vierailijoillakin on kuitenkin digitaitoja ja he myös pystyvät niitä omaksumaan. Oppimishalu onkin olennaisessa osassa, ajattelee Jani Lilja twiitissään vanhemmista japanilaisrouvista.
Samaa mieltä on Juho Nevalainen: - Kyse on asenteesta, siitä, miten rohkeasti henkilö - aivan sama minkä ikäinen - suhtautuu tietoteknisiin laitteisiin, palveluihin ja niiden mukanaan tuomiin toimintatapojen muutoksiin.
White
ja Le Cornu tarjoavat diginatiivi/maahanmuuttaja-jaottelun tilalle
jaottelua Visitors ja Residents eli vierailijat ja asukkaat, joka heidän mukaansa
kuvaa tarkemmin ihmisten asemaa digimaailmassa. Digimaailman
vierailijat käyvät enemmän tai vähemmän taajaan digimaailmassa,
digimaailman asukkaat taas elävät pysyvästi digimaailmassa.
Kumpi sinä olet digimaailmassa: vierailija vai asukas?
Kumpi sinä olet digimaailmassa: vierailija vai asukas?
Kommentit
Lähetä kommentti