Nykyinen Tapiolan alue tunnettiin aiemmin Hagalundin kartanon vehmaista viljelymaista. Sitäkin varhemmin, 1500-luvulla, nykyisen Tapiolan keskustan paikkeilla oli Björnvikin maatilan päärakennus. Onko puutarhakaupungin rakentaminen pyyhkäissyt pois kaikki menneisyyden merkit?
 |
| Nuorisoa retkellä valkoisessa huvimajassa, joka sijaitsi nykyisen vesitornin paikalla
Hagalundin kartanosta kaakkoon, Lustikullalla. Kuva 1800- ja
1900-lukujen vaihteesta. Finna |
Nykyisen Tapiolan keskustan alueella, keskustornin paikkeilla on ollut 1500-luvun puolivälissä kolme isoa taloa, jotka yhdistettiin myöhemmin Björnvikin tilaksi. Tilan rakennuksia on merkitty vuoden 1692 karttaan ja tontti näkyy kartoissa aina 1930-luvulle saakkaa.
Tapiolan asuinaluetta rakennettaessa maisema muuttui. Viimeisimpinä jäljellä oli 1950-luvulle saakka asuinrakennus nykyisen Tapiolan infokioskin kohdalla. Ikävä kyllä valokuvia talosta ei ei säilynyt - tai ainakaan julkaistu.
Kolme torppaa
1700-luvulla alueella oli useampi torppa: nykyisen Mäntyviita 3:n pihan paikalla sijaitsi Tallbusken torppa, Tuulimäen kohdalla oli Rossbackan ja Itärannassa Björnholmin torppa.
Vuonna 1746 Björnvikin tilan osti Carl Mauritz von Numers ja nykyisen Tapiolan kohdalla ollutta taloa lakattiin käyttämästä päärakennuksena. 1800-luvun loppupuolella von Numersien pääasuinpaikaksi muodostui uusi, nykyisessä Otaniemessä sijaitseva Hagalundin kartano.
Hagalundin kartano siirtyi Paul Sinebrychoffille vuonna 1857 ja lähellä sijainnut Otnäsin kartano pari vuotta myöhemmin. Maakartanoa kutsuttiin Hagalundiksi, vaikka se käsitti molemmat tilat.
 |
| Kesänviettoa Otnäsin jo kadonneessa kartanossa Finna |
Kadonneita maamerkkejä
1800-luvun alussa Otsonkalliolle rakennettiin Hagalundin kartanon tuulimylly. Se sijaitsi suunnilleen nykyisen Otsonkallion kerrostalopihan lipputangon kohdalla. Sen purkamisajankohdasta ei ole tietoa, ja se on kenties purettu ennen valokuvan aikaa. Yhteen maalaukseen mylly on kuitenkin ikuistettu, kertoo Eeva Eskolan Vanha Hagalund-teos.
Kadonnut on myös Otnäsin kartano, joka purettiin teknisen korkeakoulun päärakennuksen tieltä vuonna 1961. Kartanosta löytyy joitakin valokuvia ja se nähdään myös Nyrki Tapiovaaran elokuvassa Varastettu kuolema (1938), kohtauksessa, jossa kasakat ratsastavat kartanon pihaan.
Jotain jäi kuitenkin
- Hagalundin ja Otnäsin kartanoiden välinen vehreä koivukuja lähellä nykyistä Otaniemen metroasemaa.
- Hagalundin kartanon tiilinen entinen sikalarakennus, joka toimii tällä hetkellä hevostallina.
- Kaskenkaatajantien ja Tuohimäen välisellä hiekkatiellä seisovat kiviset portinpylväät. (Kuva alla)
- Axel Wilhelm Edvard von Numersin (s.1816) Otsolahden rantakallioon hakkaamat lyyra ja nimikirjaimet.
- Vanha myllynkivi Otsolahdentien varrella (Kuva alla)
 |
Kaskenkaatajantien ja Tuohimäen välisellä
hiekkatiellä seisovat edelleen kiviset portinpylväät aikaa uhmaten. Ne osoittavat vanhaa reittiä Mankkaalta Hagalundin kartanoon. |
 |
Otsonkalliolla sijainneen Hagalundin kartanon myllyn myllynkivi on nähtävissä Otsolahdentien varrella lähes maahan hautautuneena. Miten kivi on näin kauas kuljetettu alkuperäisestä paikastaan ja missä on toinen kivi? |
Lähteet
Intendentti Tryggve Gestrin ja intendendentti Leena Sipponen (Espoon kaupunginmuseo) (sähköpostikysely)
Eeva Eskola: Vanha Hagalund (1972)
Kaija Mallat, Sami Suviranta ja Reima T.A. Luoto: Kylä-Espoo - Espoon vanhat asutusnimet ja kylämaisemat
Kommentit
Lähetä kommentti